Kalajoella helmikuun alkupuolella järjestetyssä Vastuullisuus kilpailuetuna – Käytännön näkökulmia yrityksille -seminaarissa saatiin kuulla paikallisyritysten paneeli, joka tarjosi neljä inspiroivaa case-esimerkkiä siitä, miten vastuullisuutta tehdään arjessa paikallisten mikro- ja pienyritysten näkökulmasta, eri toimialoilla ja erilaisissa ympäristöissä.
Paneelikeskustelu tarjosi rehellisen ja käytännönläheisen näkymän siihen, mitä yritykset ovat tehneet, mitä he ovat oppineet ja miksi vastuullisuus näkyy yhä vahvemmin arjen päätöksissä ja kilpailukyvyn rakentamisessa. Lisäksi paneelissa keskusteltiin siitä, mitä vastuullisuustyö on maksanut esimerkiksi investointeina, säännöllisinä, jatkuvina kuluina tai ajankäyttönä.
Seminaarin anti oli osallistujien mukaan erittäin osuva: uusia oivalluksia, käytännön työkaluja ja aitoja tarinoita siitä, miten vastuullisuus elää paikallisissa mikro- ja pk-yrityksissä.Keskustelu oli lämminhenkistä, käytännönläheistä ja sai yleisöltä poikkeuksellisen paljon kiitosta.
Neljä yritystä, neljä näkökulmaa – Kalajoen paneelin case-esimerkit
Tilintarkastus Hukka – raportointivaatimuksiin valmistautuminen mikroyrityksessä
Tilintarkastus Hukan yrittäjä Heidi Hukka avasi, miten tilintarkastustoimialalla vastuullisuusraportointivelvollisten asiakkaiden kautta vastuullisuustyö on tullut enenevissä määrin tilintarkastajien työpöydälle. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaiset kestävyysraportit ovat samalla tavalla varmennettavia ja tarkastettavia, kuin yritysten tilinpäätösasiakirjat. Siksi Tilintarkastus Hukassa haluttiin ennakoivasti panostaa myös oman yrityksen vastuullisuustyöhön ja osaamiseen, että se helpottaisi asiakastyötä tulevaisuudessa.
Valmennuksiin osallistumisen myötä Tilintarkastus Hukassa on tehty vastuullisuussuunnitelma ja myöhemmin vielä yrityksen vastuullisuusstrategia, joiden tekemisessä ja toimenpiteiden toteutuksessa koko henkilöstö on mukana. Hukka kertoi, kuinka vaativaa asiantuntijatyötä tekevässä yrityksessä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen varmistaminen on tärkeä osa liiketoimintaa ja tuloksen tekemistä. "Meidän työviikot alkavat joka maanantai yhteisellä kuntosalitreenillä, joka on työaikaa. Haluamme panostaa työntekijöidemme liikkumiseen ja yhteisöllisyyteen muun muassa tällä tavoin", Heidi Hukka kertoi.
Hukka korosti selkeää tiedonkeruuta, dokumentointia ja maltillista etenemistä vastuullisuustyössä. Vastuullisuustyöhön panostaminen on ollut liiketoiminnan kehittymistä ja kasvua, ja Tilintarkastus Hukkaan onkin palkattu viime vuosien aikana kaksi uutta työntekijää. Lisäksi Heidi on itse suorittanut kestävyysraporttien varmentamiseen vaadittavan KRT-tutkinnon.
Vähäsarja Oy / Kala-Kalle – sivuvirrat hyötykäyttöön ja hävikkiä pienemmäksi yhteistyöllä
Kala-Kalle- ja Jemma-brändeistä tuttu Vähäsarja Oy:n Mari Palin toi esiin konkreettisia ratkaisuja, joilla säilyketeollisuudessa on vähennetty hävikkiä ja otettu sivuvirtoja takaisin kiertoon. Säilyketeollisuus on myös osa huoltovarmuutta.
Tuotekehityksen, pakkausratkaisujen ja tuotantolinjojen uudistaminen ovat tuoneet näkyviä tuloksia sekä ympäristön että kustannustehokkuuden kannalta. Esimerkiksi nyhtölohen raaka-aineet hankitaan vuoden 2024 YK:n ruokateknologiakilpailun voittajalta Hailialta. YK:n teollistamisjärjestö UNIDO edistää kestävää ja osallistavaa teollista kehitystä tavoitteenaan köyhyyden vähentäminen, sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kehityksen yhdistäminen. Lisäksi Palin toi esiin raaka-aineiden hankintaketjuja ja sitä, millainen merkitys paikallisilla toimijoilla ja yhteistyöllä.
Kensa – työnantajamielikuva ja henkilöstön hyvinvointi vastuullisuuden kulmakivinä
Kensan tuotantojohtaja Perttu Siermala kertoi, miten keskisuuren tuotantoyrityksen vastuullisuus rakentuu ennen kaikkea sosiaalisen vastuun kautta. Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja arjen turvalliset käytännöt ovat tuoneet selkeitä hyötyjä niin työn sujuvuuteen kuin henkilöstön sitoutumiseen.
Lisäksi Kensalla on panostettu monimuotoiseen ja monikulttuuriseen työyhteisöön, jossa jokainen on tervetullut työyhteisön jäsen. Monimuotoisuus on parantanut johtamista, päätöksentekoa ja henkilöstön tasavertaisuuden kokemusta. Kensan johto on onnistunut osoittamaan vahvaa sitoutumista henkilöstön hyvinvointiin ja arjen johtamiseen, mikä on näkynyt myös henkilöstön vahvana sitoutumisena ja pitkinä työsuhteina.
Siermala painotti vastuullisuustyön edistämisessä asiakkaiden vaatimuksiin vastaamista ja sitä, että toiminnasta on yksinkertaisesti tavalla tai toisella tehtävä tulevaisuuden, ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämpää.
Jätehuolto Pääkkönen – investoinnit kalustoon ja henkilöstöön tuovat säästöjä isossa kuvassa
Jätehuolto Pääkkösen yrittäjä Mari Niemelä avasi, miten investoinnit kalustoon, kierrätyslaitokseen ja tapahtumien ympäristöpalveluihin ovat parantaneet palvelukykyä, sujuvoittaneet arkea ja lisänneet asiakkaiden luottamusta.
Vastuullisuus on tuotu esiin tekemisen kautta, ei pelkkien tavoitteiden muodossa. Niemelä painotti sitä, miten jätehuollon palvelut ovat paikallisyhteisössä tärkeä osa huoltovarmuutta ja sellaista näkymätöntä, itsestäänselvää tekemistä, jonka olemassaolo huomataan vasta sitten, jos palvelu ei toimi. Siksi Jätehuolto Pääkkösellä vastataankin isossa kuvassa arjen sujuvuudesta niin yksityisten ihmisten kuin yritystenkin arjessa.
Kumipyörillä liikkuva kalusto ja siihen panostaminen on tärkeä osa Jätehuolto Pääkkösen liiketoimintaa. Päästöjen määrää ei lähdetä peittelemään, mutta sisäistä vaikuttamistyötä tehdään esimerkiksi ajotapoja, polttoaineen kulutusta ja tyhjäkäyntiä seuraamalla ja minimoimalla. Niemelä kertoikin, kuinka seuranta ja toimenpiteet tuovat myös säästöjä. Tekemistä kuitenkin on ja raportointia ja hiilijalanjäljen laskentaa ollaan aloittamassa pikkuhiljaa.
Paneelin yhteinen viesti: pienillä teoilla on suuri vaikutus
Seminaarin osallistujat kiittelivät paneeliin osallistuneita yrittäjiä ja yritysten avainhenkilöitä rohkeudesta ja avoimuudesta. Tässä muutama konkreettinen ja helppo oivallus, joista muutkin toimijat voivat lähteä liikkeelle:
- Vastuullisuustyö on helpompaa aloittaa kuin usein kuvitellaan.
- Verkostoidu rohkeasti - vastuullisuustyö koskettaa jokaista eikä kukaan ole siinä täydellinen. Vertaistuki auttaa eteenpäin.
- Ota apua ja tukea vastaan esim. Kalajoen seudun yrityspalveluista ja yrittäjäyhdistyksiltä.
- Vastuullisuustyö on yhdessä tekemistä koko henkilöstön kanssa.
- Johdon sitoutuminen ja halu tehdä liiketoiminnasta kestävämpää avainasemassa.
Panelistit painottivat ajankäytön merkitystä tärkeimpänä asiana vastuullisuustyön kehittämisessä. Lisäksi keskustelussa korostui yhteistyön, sparraamisen merkitys sekä se, että vertaistuki ja toisten esimerkit nopeuttavat oppimista ja auttavat kehittämään omaa yritystä eteenpäin.
Yhdessä kohti kestävämpää yrityskenttää – VATUPASSI-hankkeen tuella
Paneeli oli osa VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen loppuseminaaria Kalajoella. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää vastuullisuusosaamista ja tarjota työkaluja yrityksille käytännön kehittämistyöhön.
Lämmin kiitos kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja yhdessä oppimisesta!
VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika: 1.10.2023–31.3.2026.
