Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus tekee vastuullisuudesta arkea – ei irrallista kehittämistä
Julkaistu 14.10.2025 Muokattu 14.10.2025Vastuullisuus ei ole erillinen kehittämishanke tai strategiapaperi, vaan se elää arjen päätöksissä, kohtaamisissa ja palveluissa. Kalajoen seudun yrityspalvelukeskus lähti rohkeasti rakentamaan omaa vastuullisuustyötään yhdessä tiimin kanssa vahvalla yhteisellä tahdolla ja sitoutumisella. Työpajatyöskentely toi esiin sen, mitä jo tehdään hyvin, ja loi pohjan suunnitelmalliselle kehittämiselle, jossa vastuullisuus on osa kaikkea toimintaa.

Vastuullisuus ei ole irrallinen tai ylimääräinen lisätyö, vaan osa kaikkea tekemistä. Kalajoen seudun yrityspalvelukeskuksessa tämä ajatus konkretisoitui keväällä 2025, kun kokoonnuimme viiden työpajan sarjaan pohtimaan vastuullisuuden merkitystä omassa työssämme. Tavoitteena oli tunnistaa, mitä vastuullisuus tarkoittaa kaupunkiorganisaatiossa ja yritysasiakkaiden parissa – ja miten sitä voidaan kehittää suunnitelmallisesti ja konkreettisesti.
"Olen iloinen siitä, millaisella innolla ja yhteistyöllä yrityspalvelutiimi osallistui vastuullisuussuunnitelman laatimiseen. Se toi näkyväksi kaiken sen, mitä jo teemme vastuullisuuden eteen – ja antoi uusia ideoita kehittämiseen. Konkreettisten toimenpiteiden avaaminen ja vastuutus ovat myös tärkeä osa suunnitelman jalkauttamista käytäntöön," elinkeinojohtaja Miia Himanka iloitsee.
Työpajatyöskentely osoitti, että vastuullisuustyö toi työhömme uudenlaista merkityksellisyyttä ja yhteistä suuntaa. Kun käsittelimme vastuullisuuden kokonaisuutta ja eri teemoja, ekologisuutta ja ympäristöasioita, sosiaalista vastuullisuutta ja taloudellisia, hyvän hallintotavan näkökulmia yhdessä, syntyi ymmärrystä, joka ei jää yksittäisten asiantuntijoiden vastuulle, vaan jalkautui työpajojen edetessä koko organisaatioon.
Arvotyöskentelyllä kohti yhteistä suuntaa
Loimme työpajoissa omat arvomme ilman valmiita kaupungin arvoja taustalla. Tämä mahdollisti aidon keskustelun siitä, mikä on tärkeää juuri meidän työssämme. Arvot kuten luotettavuus, saavutettavuus, asiantuntevuus sekä verkostomainen yhteistyö ja vaikuttavuus muodostavat nyt selkeän perustan vastuulliselle toiminnalle.
“Pystyimme aloittamaan puhtaalta pöydältä ja luomaan juuri meille sopivat arvot. Taustalla oli myös ajatus siitä, että arvot kuvastaisivat koko kaupunkiorganisaatiota,” yritysasiantuntija Anna Uusitalo hahmottaa työpajatyöskentelyä.
YK:n Agenda 2030 – suunnannäyttäjä vastuullisuustyölle myös kunnissa
YK:n Agenda 2030 on globaali kestävän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on turvata hyvän elämän edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Se ohjaa valtioita, kuntia, yrityksiä ja organisaatioita toimimaan ympäristön, yhteiskunnan ja talouden tasapainoiseksi kehittämiseksi. Ohjelmaan on sitoutunut yli 190 valtiota, mukaan lukien Suomi, joka raportoi säännöllisesti edistymisestään – myös kuntien ja elinkeinoelämän osalta.
Agenda 2030 tarjoaa julkiselle sektorille yhteisen viitekehyksen vastuullisuustyölle. Me valitsimme neljä päätavoitetta, joita edistämme:
- Tavoite 4 – Hyvä koulutus
- Tavoite 8 – Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Tavoite 9 – Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri
- Tavoite 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi
"Yritykset hyödyntävät Agenda 2030 -tavoitteita yhä enemmän osana vastuullisuusstrategioitansa, ja siksi oli tärkeää tuoda ne myös meidän työpajatyöskentelymme osaksi. Tavoitteisiin perehtyminen toi vastuullisuustyöhön selkeyttä, konkretiaa ja yhteisen suunnan, joka tukee vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää päätöksentekoa myös julkisella sektorilla," Uusitalo jatkaa.
Agenda 2030:n 17 päätavoitetta ja lähes 200 alatavoitetta tarjoavat konkreettisen ja kansainvälisesti tunnustetun viitekehyksen vastuullisuustyölle. Ne auttavat tunnistamaan, miten toimintamme vaikuttaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen – ja toisaalta, miten voimme edistää kestävää kehitystä omassa arjessamme. Tavoitteet tuovat vastuullisuustyöhön selkeyttä ja suunnan myös paikallisella tasolla. Lue lisää täältä.
Yhteinen aika vastuullisuudelle on investointi tulevaisuuteen
Vastuullisuus ei synny itsestään. Se vaatii aikaa, keskusteluja ja yhteistä ymmärrystä. Kalajoen seudun yrityspalvelukeskuksen työpajat osoittivat, että myös julkisorganisaatioissa voidaan rakentaa vahvaa vastuullisuuskulttuuria – kun siihen varataan tilaa ja tahtoa.
"Seuraavassa artikkelissa kerromme tarkemmin, minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä ja tekemistä vastuullisuustyö on saanut aikaan arjessamme" Uusitalo kertoo.
Yrityspalvelukeskuksen työpajasarja ja vastuullisuussuunnitelman laatiminen ovat osa VATUPASSI – Vastuullinen tulevaisuus -projektia, jonka tavoitteena on lisätä vastuullisuusosaamista työelämään. Kyseessä on EU:n osarahoittama ESR+ -hanke, jonka kohderyhmänä ovat projektialueen mikro- ja pk-yritykset sekä yrityspalveluorganisaatiot.
Hankkeen tavoitteena on, että vastuullisuusosaaminen jalkautuu osaksi yrityspalveluorganisaatioiden arkea siten, että vakituisilla yritysasiantuntijoilla, yrityspalvelupäälliköillä ja muilla asiantuntijoilla on tulevaisuudessa riittävä osaaminen palvella alueen yrityksiä vastuullisuusasioissa – erityisesti tilanteessa, kun raportointivelvoitteet ja lainsäädäntö tiukentuvat.
Kalajoen seudun yrityspalvelukeskuksen työpajojen suunnittelusta, fasilitoinnista, materiaalien valmistelusta ja vastuullisuussuunnitelman koostamisesta vastasi yritysasiantuntija Anna Uusitalo, jonka asiantunteva ja osallistava ote sai osallistujilta runsaasti kiitosta.
Lue lisää projektista: www.vastuullisuusvalmennus.fi.