Seminaarin keskiössä oli paikallisten yritysten ääni: käytännön esimerkit, rehellinen keskustelu ja konkreettiset kokemukset siitä, mitä vastuullisuustyö tarkoittaa Kalajoen seudulla juuri nyt.
Vastuullisuus ei ole liiketoiminnasta irrallinen projekti – se on arjen tekemistä ja kannattavuutta
Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot tarjosivat siihen kolme eri näkökulmaa: mikroyrityksille kohdistuneet vaatimukset, viestintä ja muutoksen johtaminen.
Liisa Hanén (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) tarkasteli puheenvuorossaan, miltä vastuullisuusvaatimukset näyttävät yksin- ja mikroyrittäjien näkökulmasta?
Liisa Hanén esitteli uusimman Mikroyritysbarometrin havaintoja siitä, miten vastuullisuusvaatimukset näkyvät pienimpien yritysten arjessa aidoin konkreettisin yritysesimerkein. Hän avasi sekä paineita, mutta myös uusia mahdollisuuksia, joita vastuullisuustyö tuo yksinyrittäjille ja mikroyrityksille.
Hanénin puheenvuoroa kiitettiin tutkimuksiin nojaavasta mutta käytännönläheisestä otteesta.
Arna Grym (Grymmin satuja Oy) havainnollisti yleisölle vastuullisuusviestinnän ydintä: miten yrityksen teot tehdään näkyväksi, ymmärrettäväksi ja uskottavaksi. Hän painotti, että hyvä viestintä perustuu todellisiin tekoihin, olennaisiin vaikutuksiin ja auttaa rakentamaan luottamusta niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin suuntaan.
Grym käsitteli myös viherpesun riskejä ja selkeytti, mitä vastuullisuusviestintä ei ole. Konkreettiset esimerkit ja käytännönläheiset ohjeet keräsivät paljon kiitosta osallistujilta.
Kaisa Kurittu (Ratkaisutoimisto Vinha) korosti puheenvuorossaan, että vastuullisuustyö on ennen kaikkea muutosprosessi, joka vaatii realistista etenemistä ja yrityksen nykytilan ymmärtämistä. Kurittu muistutti, että muutos on välttämätöntä ja pelkkä lainsäädännön noudattaminen ei riitä. Tarvitsemme enemmän vapaaehtoisia tekoja ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin eteen nyt ja tulevaisuudessa myös ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Paikallisyritysten paneeli: neljä tarinaa vastuullisuudesta arjessa
Kalajoen seminaarin ytimessä oli paikallisyritysten paneelikeskustelu, jossa kuultiin neljä erilaista case-esimerkkiä vastuullisuudesta yritysten arjessa. Paneeli avasi rehellisesti, mitä on tehty, mitä se on maksanut, mitä on opittu ja millaisia hyötyjä vastuullisuus on tuonut.
Heidi Hukka Tilintarkastus Hukasta kuvasi, miten mikroyritys voi varautua vastuullisuusraportoinnin vaatimuksiin ja kestävyysraporttien varmentamiseen. Hän toi esiin, miten pienikin toimija voi rakentaa osaamistaan ja vastata tuleviin vaatimuksiin hallitusti.
Vähäsarja Oy:n Mari Palinin esimerkki osoitti, kuinka säilyketeollisuudessa voidaan vähentää hävikkiä, hyödyntää sivuvirtoja ja kehittää tuotteita entistä vastuullisemmin. Palin avasi tuotannon konkreettisia muutoksia, investointien tuomia säästöjä ja niiden vaikutuksia kannattavuuteen ja toisaalta myös sitä, että investointikustannuksista huolimatta taustalla on aito halu ja tahtotila tehdä tuotannosta kestävämpää.
Kensan tuotantojohtaja Perttu Siermala kuvasi, kuinka Kensassa vastuullisuustyö näkyy erityisesti henkilöstön hyvinvoinnin ja työyhteisön toimintatapojen kehittämisenä. Siermala kertoi, miten sosiaalinen vastuu, työnantajamielikuva ja arjen johtamisen käytännöt kytkeytyvät yhteen.
Jätehuolto Pääkkönen on tehnyt useita investointeja kierrätyskalustoon ja tapahtumien ympäristöpalveluihin. Mari Niemelä avasi, mitä nämä investoinnit ovat tarkoittaneet käytännössä ja miten ne ovat tukeneet yrityksen kasvua ja asiakaspalvelua.
Paneeli osoitti, että:
- vastuullisuustyö alkaa usein pienistä teoista
- työ tuottaa hyötyjä monella tasolla – kustannukset, päästöjen väheneminen, brändi, työn sujuvuus, työhyvinvointi
- jokainen yritys etenee omasta lähtökohdastaan
- vertaisoppiminen on yrittäjille arvokasta
Osallistujien mukaan paneeli oli tilaisuuden innostavin ja konkreettisin osuus.
Osallistujien palautteet vahvistavat tilaisuuden onnistuneen
Tilaisuus sai erittäin positiivista palautetta ja osallistujat kuvasivat seminaarin antia seuraavasti:
- ”Kaikki aiheet ja asiantuntijapuheenvuorot olivat hyödyllisiä, herätteleviä ja tärkeitä.”
- ”Paneelikeskustelu toi esiin hyviä, monipuolisia kokemuksia ja niitä olisi mielellään kuullut enemmänkin.”
- ”Esitykset auttoivat hahmottamaan, mistä vastuullisuudessa kannattaa lähteä liikkeelle.”
Palautteiden perusteella alueella on selvästi tarve käytännönläheisille esimerkeille, selkeille vastuullisuustyökaluille sekä asiantuntijatiedolle – juuri niille teemoille, mitä seminaari ja VATUPASSI-hanke on tarjonnut.
Seminaari järjestettiin osana VATUPASSI Vastuullinen tulevaisuus -hanketta, jonka tavoitteena on ollut vastuullisuusosaamisen lisääminen mikro- ja pk-yrityksissä. Seminaari oli hankkeen päätösseminaari.
Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja osatoteuttajia ovat Kalajoen kaupunki, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Ylivieskan kaupunki. Kalajoen kaupunki vastaa lisäksi Raahen alueen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Raahen seudun kehitys ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika: 1.10.2023–31.3.2026.
