Tässä yhtälössä moni asia osuu kohdalleen: on maata, jolle rakentaa, valtatie, jolla kuljettaa sekä kasvua ennakkoluulottomasti tavoitteleva syväsatama, suora portti maailmalle.
– Täällä on kaikki edellytykset rannikkovyöhykkeen elinvoiman kasvattamiseksi. Meillä on tahtotila hyötyä alueella tuotetusta sähköstä myös itse – synnyttää työpaikkoja ja luoda hyvinvointia täällä asuville ihmisille, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.
Synkronikompensaattorihallia ympäröivää maata eli Jylkän aluetta kaavoitetaan tulevien energiahankkeiden, kuten datakeskuksen sijoittumista ajatellen. Iso askel tulevaisuuteen on jo otettu, ja alueen maanomistajien myönteinen suhtautuminen on edesauttanut hankkeen etenemistä.
– Kiinteistökaupan esisopimukset on tehty pääosin koko asemakaavoitettavasta alueesta ja kaupunginhallitus edisti alueen vaatimaa kaavoitusta elokuun lopussa. Alustava aikataulu kaavan voimaantulolle on noin kaksi vuotta, jonka jälkeen kaavoitettu alue on valmis rakentamiselle, kertoo kaavoituspäällikkö Jaana Pekkala.
Kaavoitettava maa ei ole otollinen pelkästään saatavilla olevan energian näkökulmasta, vaan se sopii erinomaisesti rakentamiseen.
– Jylkän alue tarjoaa poikkeuksellisen hyvät edellytykset uusille investoinneille. Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä, ja alustavan tarkastelun perusteella maaperä on rakennettavuudeltaan pääosin hyvälaatuista. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan ja nopean toteutuksen erilaisille teollisuus- ja energiainfrastruktuurihankkeille, kertoo maankäyttöpäällikkö Ari Matkaselkä.
Kalajoen kaupungin maankäyttöpäällikkö Ari Matkaselkä, kaavoituspäällikkö Jaana Pekkala sekä Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Jouni Salonen vierailivat Jylkän alueella, jota kaupunki kaavoittaa energiaintensiivisistä teollisuutta silmällä pitäen. Kuva: Vesa Rönty, Visit Kalajoki
Syyskuun lopussa Kalajoella vieraillut Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Jouni Salonen uskoo, että pienellä, mutta vireällä merenrantakaupungilla on hyvät edellytykset teollisten investointien houkuttelemiseksi.
– Teollisuus sähköistyy ja alueet, joissa on runsaasti uusiutuvaa sähköntuotantoa, kiinnostaa sähköä kuluttavaa teollisuutta. Kalajoki soveltuisi hyvin datakeskuksille ja vedyn tuotantoon sekä vedyn jatkojalostukseen, mutta myös datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäjille.
Elinkeinojohtaja Miia Himangan mukaan Jylkän alue on herättänyt runsaasti kiinnostusta juuri Salosen mainitsemissa toimijoissa ja energiaintensiivisissä yrityksissä. Lisäksi Gasgridin tulevan kansallisen vedyn siirtoverkon vaihtoehtoinen reittisuunnitelma kulkee Jylkän alueen välittömässä läheisyydessä.
– Vetytalous voi tuoda aikanaan uusia investointeja ja työpaikkoja etenkin kansallisen vetyverkon varrelle vedyn tuotantoon, jalostukseen, varastointiin ja jakeluun. Kalajoen kaltaisilla tuulivoimavaltaisilla alueilla vihreän vedyn tuottaminen voi olla yksi tulevaisuuden kehityssuunta.
Business Finlandin Salosen mukaan vetylinjalla on toteutuessaan iso merkitys alueen houkuttelevuudelle.
– Se on hyvin oleellinen tekijä, joka mahdollistaa päästöttömän energian käytön teollisissa prosesseissa sekä vauhdittaa vetytalouden syntyä alueelle, esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistamiseen.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, kaavoituspäällikkö Jaana Pekkala, maankäyttöpäällikkö Ari Matkaselkä sekä elinkeinojohtaja Miia Himanka esittelivät Kalajoen tulevaisuuden näkymiä Business Finlandin johtava asiantuntija Jouni Saloselle (etualalla). Kuva: Vesa Rönty, Visit Kalajoki
Lisätietoa synkronikompensaattorin toiminnasta saat Fingrid-lehden artikkelista tästä linkistä sekä Ylen kuva-artikkelista tästä linkistä.