Julkaisut

Kolmen kuukauden kokeilu: Saulin ja Nelma-koiran kokemuspäiväkirja

Julkaistu 15.1.2025 Muokattu 4.2.2025

Tässä artikkelissa jyväskyläläinen Sauli Rajala ja Nelma-koira kertovat kokemuksistaan Kalajoella. Uusia päiväkirjamerkintöjä on luvassa helmikuusta alkaen viikoittain.

Labradorinnoutaja ja mies talvisessa maisemassa. Käsitelty kuva.

Miksi hain mukaan kokeiluun? - 15.1.2025

Olen Sauli Rajala, 39-vuotias WordPress-koodari Jyväskylästä. Tykkään juoda kahvia kuksasta ja olen alunperin kotoisin Peräseinäjoelta. Jyväskylässä olen asunut lähes 20 vuotta elämästäni ja yhä useammin tuntuu siltä, että cityelämä alkaa olla nähtynä. Seuraavaksi haluaisin päästä luonnonläheisyyteen kirkkaan yötaivaan alle – mielellään tietysti revontulien kera. Kalajoen tarjoama kolmen kuukauden asumiskokeilu tuntuukin juuri tähän hetkeen sopivalta mahdollisuudelta hengähtää, nauttia meren läheisyydestä sekä etsiä uusia näkökulmia elämään – ottaa pieni irtiotto omasta arjesta.

Harrastan monipuolisesti erilaisia asioita, mutta tärkeimpinä lienee retkeily, jääkiekko ja lukeminen. Vapaa-ajallani nautin erityisesti vuodenajan vaihteluiden seuraamisesta ja uusien maisemien tutkimisesta. Lisäksi tuotan retkeilyaiheista sisältöä YouTube-kanavalleni, mikä yhdistää luontoharrastukseni ja mielenkiintoni tarinankerrontaan. Pelaan harrastekiekkoa maalivahtina ja olisi mahtavaa, jos pystyisin edes satunnaisesti jatkamaan tätä harrastusta myös Kalajoella.

On todella innostavaa, että minut valittiin mukaan tähän kokeiluun! Olen kiitollinen tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. Samalla vatsanpohjassa pyörii perhosia – Kalajoki on minulle entuudestaan tuntematon paikka. Hiljalleen sisäistän, että kevättalvi kuluu täysin uusissa maisemissa. Miten jännittävää! Samalla mietityttää, miten sopeudun uuteen ympäristöön, arkeen ja paikallisiin ihmisiin. Löydänkö rytmin, jossa etätyö, vapaa-aika ja rentoutuminen yhdistyvät sopivalla tavalla? Miten minut otetaan vastaan ja kuinka tutustun paikallisiin ihmisiin? On mielenkiintoista nähdä, millaista on uuden arjen rakentaminen uudessa ympäristössä ja uusien ihmisten keskellä.

Odotan kokeilulta ennen kaikkea tilaa ja aikaa rauhoittua luonnon keskellä – hetkiä meren äärellä, kauniista maisemista nauttien ja yksinkertaista arkea eläen. Toivon, että onnistun jakamaan kokemuksissani aidosti ja rehellisesti sen, mitä elämä Kalajoella tarjoaa. Kanssani Kalajoelle muuttaa vaimo ja koiramme Nelma.

Minun matkaani voit seurata Instagramissa ja YouTubessa
https://www.instagram.com/ratsala/
https://www.youtube.com/@retkisauli

Nelma

Olen Nelma, 7-vuotias labradorinnoutaja, u-Nelma Jyväskylästä. Halusin muuttaa Kalajoelle, koska olen haistellut jyväskyläläisiä heinänkorsia niin kauan, että kaipaan uusien hajujen pariin. Talvisin harrastan erityisesti keppien kantelua, lumen syömistä ja juoksuvilleilyä. Tavoitteenani kokeilun aikana onkin löytää Kalajoen isoin keppi ja selvittää, onko meren läheisyydellä vaikutusta lumen makuun. Haluan myös selvittää, löytyykö Kalajoelta ravintoloita tai muita paikkoja, joihin olen tervetullut. Lupaan pyrkiä olemaan kiltisti vierailuni aikana, mutta härveltää silti riittävästi. Odotan kokeilua innolla, lähinnä minua jännittää, muistavatko omistajani ottaa minulle riittävästi ruokaa, luita ja leluja mukaan. Kalajoki täältä tullaan, oletteko valmiita?

Minun tassuttelujani voit seurata Instagramissa
https://www.instagram.com/nelma_the_labdog/

 

Ensitunnelmat ja saapuminen Kalajoelle - 4.2.2025
"On se komiaa kun näkee kauas!"

Kuvakollaasi miehestä ja koirasta, auringonlaskumaisemasta sekä parvekkeesta.

Lauantaina, helmikuun ensimmäisenä päivänä, käynnistettiin auto Jyväskylässä ja suunnattiin kohti Kalajokea. Jostain syystä auto oli tupaten täynnä tavaraa, vaikka määränpäässä odotti kalustettu asunto – ja suurin osa harrastuskamoista jäi vielä Jyväskylään! Nelisen tuntia ajeltiin halki vähälumisten metsien ja jäisten teiden. Mitä lähemmäksi Kalajokea päästiin, sitä laajemmaksi maisema avautui, ja pohojalaasta sielua lämmitti: on se komiaa kun näkee kauas!

Meillä on kaasuauto, joten Ylivieskan kohdalla oli pakollinen pysähdys tankkaamaan. Siinä samalla tuli vilkaistua karttaa – ei tässä enää kaukana olla. Avainten nouto onnistui kätevästi Kalajoen Keskusvaraamon avainboksista, joten ei ollut stressiä siitä, että olisi pitänyt olla johonkin tiettyyn aikaan mennessä Hiekkasärkillä.

Perillä olo oli odottava ja samalla hieman epätodellinen. Nyt se sitten alkaa – voiko tämä olla tottakaan? Alkamassa oli ehkä elämäni erikoisin ajanjakso, ja olen sentään ehtinyt asua muutaman kuukauden Tansaniassakin! Silti ajatus kolmen kuukauden (kevät)talvisesta asumiskokeilusta Kalajoella tuntui yhtä aikaa kiehtovalta ja jännittävältä. Miltä arki täällä todella tulee näyttämään?

Asunto löytyi Hiekkasärkiltä, uudesta Marinan Portti -kohteesta. Neljännen kerroksen huoneisto tarjoaa hulppeat merinäköalat, ja viime päivät ovatkin kuluneet innokkaasti maisemia ihastellen. Hetkellisesti sunnuntaina päivällä näytti jopa siltä, että meri olisi kauempana ulapalla sulanut – kunnes pakkanen taas kiristyi. Seuraavalla Jyväskylän reissulla pitää kyllä ottaa kiikarit mukaan, jotta näkee kauemmas merelle.

Ensimmäiset päivät ovat kuluneet pitkälti paikoilleen asettuessa ja lähialueeseen tutustuessa. Etätyön osalta työskentelytapa ja -paikka hakee vielä luonnollisesti muotoaan. 

Heti ensimmäisellä lenkillä koiran kanssa piti tietysti päästä meren rantaan katsomaan, miltä se meri näyttää. No, aika pimeältähän se näytti, kun kello oli silloin jo ties mitä! Seuraavina päivinä on kuitenkin ehtinyt näkemään jäätyneen meren myös päivänvalossa, ja onhan se karun kaunis.

Kyllä nämä Kalajoen kahvittelumaisemat jyväskyläläisen meluvallin voittavat. Jokainen päivä tuo tullessaan uusia havaintoja – ja nyt vain odotan, millaisia tarinoita seuraavat viikot tuovat tullessaan.

Ps. Nelma-koira käski sanoa, että lumi vaikuttaisi ensituntumalta maistuvan erilaiselta meren läheisyydessä kuin sisämaassa, mutta kuulemma tutkimukset ovat vielä kesken.

 

 

Jaa sivu:
Kuuntele