Monella Perämeren rannikon asukkaalla on muistoja talvista, jolloin jäät ovat nousseet rannalle. Joku on nähnyt jäiden vyöryvän rantaan omin silmin, toinen muistaa vanhempien tai isovanhempien kertomuksia. Tapahtumista saattaa löytyä myös vanhoja valokuvia, lehtileikkeitä, karttamerkintöjä tai muita havaintoja.
Myös Ohtakarissa jäiden kasautuminen on tarjonnut pysäyttävän näyn ja osoittanut, kuinka suurista luonnonvoimista voi olla kyse. Jäämassat voivat liikkua nopeasti, kasautua korkeiksi röykkiöiksi ja työntyä pitkälle rantaan.
Paikallisten kokemukset ovat arvokkaita, sillä jääröykkiöt eivät synny joka talvi samalla tavalla tai samoihin paikkoihin. Ihmisten muistissa voi olla tietoa tapahtumista, joita ei löydy virallisista rekistereistä tai mittausaineistoista.
Mitä tapahtuu, kun merijää lähtee liikkeelle?
Rannan tuntumassa oleva kiintojää pysyy tavallisesti paikoillaan, sillä se on kiinnittynyt rantaan, saariin, kareihin tai matalikkoihin. Ulompana merellä jääkentät voivat kuitenkin liikkua tuulen ja merivirtausten mukana.
Kun liikkuvat jäälautat puristuvat toisiaan tai rantaa vasten, jää murtuu ja palaset kasautuvat päällekkäin. Näin syntyy ahtojäävalleja ja rannalle työntyviä jääröykkiöitä. Suuri osa kasautuneesta jäästä voi jäädä vedenpinnan alapuolelle, vaikka jo pinnan yläpuolella näkyvä röykkiö olisi vaikuttavan kokoinen.
Liikkuva jää voi aiheuttaa vaurioita esimerkiksi rantojen rakennuksille, laitureille ja muille rakenteille. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisissa sää- ja jääolosuhteissa röykkiöitä muodostuu ja mitkä rannikkoalueet ovat niille erityisen alttiita.
Muuttuvatko jääröykkiöt ilmaston muuttuessa?
Ilmaston lämpeneminen lyhentää jäätalvia sekä vähentää jääpeitteen pinta-alaa ja paksuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jäästä aiheutuvat riskit katoaisivat. Runsasjäisiä talvia voi esiintyä myös tulevaisuudessa ja vaihtelevat jääolot voivat synnyttää uudenlaisia tilanteita.
Jääröykkiöiden muodostuminen riippuu jään määrän lisäksi muun muassa tuulesta, jään rakenteesta, lämpötilasta, virtauksista, vedenkorkeudesta ja rannikon muodosta. Siksi ei voida yksinkertaisesti sanoa, että jääröykkiöt lisääntyisivät tai vähenisivät ilmastonmuutoksen seurauksena. Juuri tätä muuttuvaa kokonaisuutta halutaan nyt tutkia tarkemmin.
Tutkimustieto ja paikalliset havainnot yhdistetään
JÄÄTURVA-hankkeessa tutkitaan jääröykkiöiden syntymistä, liikkumista ja niiden vaikutuksia rannikkoalueisiin ja rakenteisiin. Hankkeen päätoteuttajana toimii Kalajoen kaupunki ja mukana ovat Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Pilottikuntia ovat Kalajoki, Hailuoto, Raahe ja Liminka.
Ilmatieteen laitos tuo hankkeeseen osaamista merijään seurannasta, satelliittiaineistoista, jääolosuhteista ja ennustamisesta. Aalto-yliopisto tutkii ja mallintaa sitä, miten jäämassat liikkuvat, murtuvat ja kuormittavat rakenteita. Liikkuvan jään rakenteisiin aiheuttamien voimien ymmärtäminen on tärkeää turvallisten ja kestävien ratkaisujen suunnittelussa.
Tutkimusaineiston rinnalle tarvitaan paikallista tietoa. Hankkeessa halutaan selvittää esimerkiksi:
-
missä ja milloin jäät ovat nousseet rannalle
-
kuinka pitkälle maalle jäät ovat ulottuneet
-
millaisia vahinkoja tai vaaratilanteita on syntynyt
-
löytyykö tapahtumista valokuvia, videoita, karttoja tai lehtijuttuja
-
mitkä rannikon rakennukset ja alueet tulisi huomioida tutkimuksessa.
Kerättyä tietoa hyödynnetään riskialueiden tunnistamisessa, jääröykkiöiden mallintamisessa sekä ennakkovaroitus- ja seurantajärjestelmän kehittämisessä. Tavoitteena on tuottaa käytännön tietoa kuntien, viranomaisten, asukkaiden ja rannikkoalueiden suunnittelijoiden käyttöön.
Muistatko, kun jäät kasautuivat? -seminaari 8.10.
JÄÄTURVA-hanke järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin torstaina 8.10.2026 klo 12.00–15.00 Aalto-salissa, Santa’s Resortissa Kalajoella.
Seminaarissa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston asiantuntijat kertovat ilmastonmuutoksesta Itämerellä, merijään seurannasta sekä jääröykkiöiden synnystä, vaikutuksista ja mallintamisesta. Tilaisuudessa kuullaan myös Hailuodon vuoden 2021 jääröykkiötilanteesta.
Seminaarissa halutaan kuulla myös paikallisten asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien ja muiden rannikolla liikkuvien kokemuksia. Mukaan voi ottaa vanhoja valokuvia, karttoja, lehtileikkeitä tai muuta aiheeseen liittyvää aineistoa.
Ohjelma
12.00 Tilaisuuden avaus ja JÄÄTURVA-hankkeen esittely
Fanni Pöntiö, hankepalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki
12.15 Ilmastonmuutos Itämerellä
Jari Haapala, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos
12.35 Itämeren jään monitorointi Ilmatieteen laitoksella
Marko Mäkynen, ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos
12.55 Itämeren merijäästä jääröykkiöihin – esimerkkinä Hailuoto 2021
Heidi Sallila, tutkija, Ilmatieteen laitos
13.10 Jääröykkiöiden syntymisen ja vaikutusten mallinnus
Arttu Polojärvi, professori, Aalto-yliopisto
13.30–14.00 Paikalliset kokemukset ja havainnot jääröykkiöistä
Yhteistä keskustelua muun muassa Ohtakarin jääröykkiötilanteesta sekä osallistujien omista havainnoista, valokuvista ja kokemuksista.
Noin klo 14.00 kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittauduthan ennakkoon:
Ilmoittaudu Muistatko, kun jäät kasautuivat? -seminaariin
Kerro havaintosi myös suoraan
Vaikka et pääsisi seminaariin, voit kertoa kokemuksistasi suoraan JÄÄTURVA-hankkeelle. Erityisen arvokkaita ovat tiedot tapahtuman ajankohdasta ja paikasta sekä mahdolliset valokuvat tai kuvaukset jäiden aiheuttamista vaikutuksista.
Yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä:
Fanni Pöntiö
hankepalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki
fanni.pontio@kalajoki.fi
p. 040 154 8831
Olipa oma käyttämäsi sana sitten jääröysä, jäärova tai jääröykkiö, havaintosi voi auttaa tutkijoita ymmärtämään ilmiötä ja parantamaan Perämeren rannikkoalueiden turvallisuutta.
Tietoa JÄÄTURVA-hankkeesta
JÄÄTURVA – Ennakkovaroitus ja ilmastokestävät ratkaisut Perämerellä on Euroopan unionin osarahoittama Ympäristö-EAKR-hanke. Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. EU ja valtion rahoituksen osuus on enintään 365 111 euroa eli 80 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
Hanke toteutetaan 1.3.2026–31.5.2028. Päätoteuttajana toimii Kalajoen kaupunki, ja osatoteuttajia ovat Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto. Pilottikuntia ovat Kalajoki, Hailuoto, Raahe ja Liminka.
Hankkeessa kehitetään Perämeren rannikkoalueiden varautumista jääröykkiöiden ja muuttuvien jääolosuhteiden aiheuttamiin riskeihin. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa ilmiöstä, tunnistaa riskialueita sekä kehittää jääröykkiöiden seurantaa, mallintamista ja ennakkovaroitusta.