Erasmus+ project: Student's trip to Ahaus, Germany

Lauantai ja sunnuntai

Lauantaina 16.11. jännitys tiivistyi iltaa kohden, kun lähtöaika alkoi olla käsillä. Saavuimme ysiluokkalaisten kanssa Raumankarin koululle noin kello 18.45. Pahkalan taksi otti meidät ja suuret matkalaukkumme kyytiin, minkä jälkeen olikin aika antaa isot ja lämpimät halaukset kotiväelle. Matkamme alkoi! Suuntasimme kohti Kokkolan rautatieasemaa, mistä juna lähti klo 19.41. Hieman jouduimme junaa odottelemaan mutta hymyt eivät hyytyneet.

Junamatka meni kaikin puolin mallikkaasti kanssamatkustajien kanssa. Näimme myös tuttuja Merenojan koululta. Heillä oli suuntana Ruotsissa pidettävä Leijona luolan kilpailu. Toivotimme heille isot tsempit kilpailua varten! Saavuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle puolen yön aikaan eikä meillä ollut siinä vaiheessa mikään kiire. Saimme ajan kanssa ruokailla ja tutustua lentoaseman lähtöterminaaliin. Tutuksi tuli lentoaseman kylmähköt lattiat ja odotustilat, kun yritimme hieman ummistaa silmiämme ennen lennon lähtöä. Onneksi oli villasukat ja viltit! Noin viiden tunnin odottelun jälkeen pystyimme kirjaamaan matkatavarat ja kulkemaan turvatarkastuksen kautta lähtöterminaaliin. Tällä kertaa käsidesipurnukka kiinnosti turvatarkastuksessa mutta analyysin jälkeen olimme kaikki lähtöterminaalin puolella.

Parin tunnin jälkeen lentomme lähti kohti Münchenin lentokenttää. Osa nuorista ei ollut matkustanut aiemmin lentokoneella ja se olikin jännä kokemus. Mutta tuntuivat olevan vanhoja tekijöitä tämän asian suhteen eikä ongelmia ilmennyt. Pian osa meistä nukahti ja heräsi vasta koneen laskeuduttua. Vietimme välilaskun aikana reilut pari tuntia Münhenin terminaalissa ja koneeseen nousu viivästyi noin puoli tuntia.

Onneksi jatkolento Münsteriin oli lyhyt ja vastassa meitä odotti todella ystävälliset ja lämpimät saksalaisherrat. Saimme heiltä noin tunnin kestävän kuljetuksen Ahausin koululle, mistä nuoret jatkoivat isäntäperheiden hoiviin. Matka oli pitkä ja huomasi, kuinka olimme väsyneitä. Mutta siitä huolimatta nuoret olivat innoissaan, kun pääsivät tutustumaan isäntäperheisiin paremmin. Saksa näyttäytyi meille aurinkoisena mutta vilpoisena. Syksy oli selvästi loppuvaiheessa mutta sen kauneus oli hämmästyttävä.

Maanantai 18.11.

Maanantaiaamu aloitettiin yhteisellä tutustumistilaisuudella saksalaisten, suomalaisten ja koululla samaan aikaan olevan ranskalaisen vaihto porukan kanssa. Leikkien avulla saimme ensi jännityksen laantumaan ja kasvot tulivat tutuiksi. Leikkien jälkeen kävimme kiertelemässä koulun tiloja. Ahausin Anne Frankin koulu on noin 1000 oppilaan koulu, jossa oppilaiden ikä on 10-16 vuotta ja rakennuksessa riittikin luokkahuoneita ja käytäviä. Koulussa ei ole järjestettyä kouluruokailu, vaan oppilaat syövät kotoa saamiaan eväitä tai käyvät kaupungilla syömässä. Meidän nuoret olivat saaneet perheestä lounaaksi leipää ja jotain muuta pientä purtavaa.

Lounaan jälkeen lähdimme tutustumaan isoon ohjelmistoyritykseen, Tobits softwareen. Yrityksen tavoite on tekoälyn avulla helpottaa ihmisten arkea ja rakentaa palveluita, jotka toimivat ilman paikalla olevia työntekijöitä. Yritykseen on rakennettu erilaisia testitiloja, joita he testaavat, miten esim. hotelli tai kauppa toimisivat ilman henkilökuntaa. Hotelliin pystyi esimerkiksi majoittumaan skannaamalla qr -koodi ja maksaminen tapahtui myös sitä kautta. Samoin kaupasta pystyi ostamaan tuotteita qr-koodin kautta.

Vierailun jälkeen koulupäivä loppui ja oppilaat lähtivät tutustumaan isäntäperheisiin ja viettämään iltaa heidän kanssaan.

Tiistai 19.11.

Tiistaiaamuna kokoonnuimme koululle ja oppilaat osallistuivat oppitunneille. Kokemusta tuli niin yläkoulun kuin alakoulun luokilta. Nuoret pääsivät työskentelemään oppituntien sisältöjen mukaisesti ja opastivat esimerkiksi viidesluokkalaisia karttojen parissa. Tämän jälkeen hämmästyimme robotiikan maailmasta. Anne-Frankin koululla oli oma pieni ihmismäinen robotti, joka osasi puhua, laulaa, tanssia ja kävellä. Oli hieman pelottavaa huomata, kuinka ihmismäisiä piirteitä pystytään kopioimaan.

Digitaalisuus jatkui myös seuraavan työpajan merkeissä, kun oppilaat saivat työstää itselleen 3D-tulostuksella avaimenperät. Ohjelma oli yllättävän helppokäyttöinen ja monipuolinen. Tulostukseen meni kuitenkin 10 tuntia aikaa ja printteri jäi tekemään töitä, kun oppilaista skannattiin 3D-skannerilla kasvoprofiilit. Osa profiileista onnistui paremmin kuin toiset mutta saimme kuitenkin hyvin tunnistettavat 3D-kuvat.

Meidät oli kutsuttu lounastamaan toisen asteen koulun lounasravintolaan ja valittavana oli schnitzel ranskalaisilla tai kermainen pasta carbonara. Annoskoot ravintolassa olivat todella suuret ja nälkä siirtyi reilusti seuraavaan ajankohtaan. Tässä vaiheessa huomasimme, että ulkona alkoi satamaan räntää. Kenties suomalaiset toivat räntäsateen Saksaan. Räntäsade ei kuitenkaan hidastanut ulkoilmassa toteutettua scavenger hunt -tehtävää, missä oppilaat metsästivät tehtävien parissa erilaisia kohteita ja tallensivat vastauksensa Biparcours sovelluksella. Päivä loppui ja lämmittely isäntäperheissä teki hyvää.

Keskiviikko 20.11.

Heräsimme koleahkoon keskiviikkoaamuun ja suuntasimme bussilla ranskalaisten ja saksalaisten nuorten sekä aikuisten kanssa Münsteriin. Saimme tutustua laajaan ja upeaan geologiseen museoon. Siellä oli hyvin rauhallista ja saimme rauhassa ihastella. Myös Suomen Porvoosta oli yksi kivimeteoriittinäyte. Mammutin luuranko oli todella iso ja näyttävä. Museon jälkeen nuoret tekivät kaupunkirallin, missä tutustuivat pienemmissä ryhmissä Münsterin nähtävyyksiin. Paluumatka Ahausiin oli liukas, koska räntää satoi ihan urakalla. Isäntäperheet huolehtivat, että nuoret saivat lämmiteltyä itsensä, minkä jälkeen jokainen teki omanlaista aktiviteettia.

Torstai 21.11.

Torstaina suuntasimme jälleen ranskalaisten ja saksalaisten kanssa hieman pidemmälle. Kohteenamme oli kahden tunnin bussimatkan jälkeen Köln. Ensimmäisenä hämmästyimme Kölnin katedraalin upeudesta ja tätä kohdetta nuoret olivat odottaneet! Goottilainen arkkitehtuuri herätti mielenkiintoa ja urkujen soidessa iho meni kananlihalle. Emme kuitenkaan malttaneet odottaa seuraavaa kohdetta, joka oli suklaamuseo.

Museolle matka taittui jalan ja suomalaiset joko kiirehtivät herkkujen perässä tai tunnetusti olemme vain rivakoita kävelemään. Suklaamuseo oli erittäin mielenkiintoinen, koska siellä oli paljon kuvia teksteineen, näytteitä, visoja ja suklaan valmistusta. Saimme paljon tietoa suklaan alkuperästä ja siitä, kuinka erilaisia tuotteita valmistetaan. Kaikki tuliaiset taidettiinkin ostaa museon suklaapuodista. Yllättäen reput painoivat toista kiloa enemmän ja paluumatka Ahausiin alkoi. Ilta saapui nopeasti, koska välimatka Kölniin oli pitkä ja saimme viettää siellä upean kokonaisen päivän.

Perjantai 22.11.

Hollanti kutsui meitä perjantaina, minne matkasimme junalla noin puoli tuntia. Enschelde kaupunki oli aamutuimaan todella rauhallinen ja saimme tutustua hollantilaisten kahvi- ja kauppakulttuuriin. Hollantilaisuus näyttäytyi meidän silmiin todella värikkäänä ja ystävällisyytenä. Teimme puolen tunnin kävelymatkan ja saavuimme mielenkiintoiseen kohteeseen. Nuoret saivat kokeilla hohtogolfausta. Hohtogolfauksessa oli värikkäitä ja loistavia minigolf-ratoja. Nuorten naurua, yhteisöllisyyttä ja onnistumisia oli upea seurata.

Golfauksen jälkeen räntäsade yllätti meidät jälleen ja tarvoimme rivakasti loskan seassa takaisin juna-asemalle. Ahausiin päästyämme lämmittelimme hetken koululla ja teimme viikosta hieman arviointia. Myös sertifikaatit ja 3D-printatut avaimenperät jaettiin. Jatkoimme tästä vielä viimeiselle illalliselle Bamboo-ravintolaan. Herkuttelimme erilaisten sormiruokien ja pizzojen parissa. Pian olikin aika hyvästellä ranskalaiset ja osa saksalaisista, koska kotimatkamme alkoi seuraavana yönä kello kolmen aikaan aamulla. Muutama tunti unta pakkaamisen jälkeen.

Erasmus+ project: Students' exchange to Algeciras, Spain