Erasmus+ project: "Dragons' Den" in Malmö, Sweden

Tiistai 19.11. Entering the Dragons’ Den

Tiistai-aamuna opiskelijoiden suunnatessa askeleensa Malmön keskustassa sijaitsevaan Ungdomens hus-tapahtumatilaan jännitys kupli taas pintaan. Olimme ensimmäisiä paikalle saapuvia maita, ja totesimme tapahtuman järjestävän Malmö affärsgymnasietin tehneen hienoa työtä! Vastassamme oli vakuuttava konferenssitila ja hieman pelottava lava. Onneksi kilpailun virallinen osuus alkaisi vasta keskiviikkona, ja saisimme ensin tutustua toisiimme.

Tilaisuuden avasivat Malmö Affärsgymnasiet-lukion rehtori Jens Jording ja hankevastaava John Sennström. Opiskelijat yhdeksästä eri maasta jaettiin alkututustumisen jälkeen joukkueisiin. Jokainen joukkue sai substantiivin, kohderyhmän ja haasteen. Saamiensa sanojen perusteella joukkueen täytyi puolessa tunnissa kehitellä bisnesidea, jonka he esittelisivät muille. Opiskelijoiden oli kuvailtava tuotettaan ja pohdittava seuraavia kysymyksiä: Miten hyvin idea vastaa kohderyhmän tarpeita, miten idea erottautuu kilpailijoista ja kuinka paljon asiakkaat olisivat valmiita maksamaan tuotteesta? 

Lämmittelyharjoituksen aikana opiskelijat keksivät innovatiivisia tuotteita.Yksi ryhmistä oli esimerkiksi saanut substantiivin kuulokkeet, kohderyhmäksi kaupunkilaiset ja haasteeksi syrjinnän. Näiden pohjalta toisilleen aiemmin tuntemattomat nuoret kehittivät kuulokkeet, jotka tekoälyn avulla varoittaisivat näkövammaisia kaupunkilaisia lähestyvistä autoista tai tietyömaista. Teknologiaa parhaimmillaan!

Kun kaikki ryhmät olivat päässeet kertomaan ideoistaan ja harjoittelemaan lavaesiintymistä oli aika vaihtaa vapaalle. Loppupäivä kului pakohuonepelin merkeissä, joissa ongelmanratkaisu jatkui uusissa ryhmissä. Palattuamme pitkän päivän jälkeen hotellille oli vielä aikaa viimeistellä esitykset kilpailua varten. Tunnelma oli varovaisen toiveikas: Ehkä emme joutuisikaan leijonan kitaan, vaan selviytyisimme huomisesta koitoksesta ehjin nahoin?

Keskiviikko 20.11. Det viktiga är inte att tävla, utan att vinna

Aamumme alkoi rauhallisissa merkeissä, sillä meidän piti olla Ungdomens husilla vasta puolilta päivin. Lähdimme siis katsomaan Malmön nähtävyyksiä. Opiskelijat löysivät ihanan lakritsimyymälän, matkivat mielenkiintoisia patsaita ja ostivat taalainmaanhevosen. Koko matkamme ajan paikalliset olivat olleet ystävällisiä ja avuliaita, ja opiskelijamme olivat rohkaistuneet vaihtamaan englannin ruotsiin. Abba raikui Malmön kaduilla, kun ihastelimme vanhoja tiilirakennuksia ja jouluvaloja.

Vaikka shoppailimme itsemme uuvuksiin, olimme tietenkin ensimmäisinä paikalla ennen kilpailun alkua. Kuudentena esiintyvä parivaljakko esittelisi kestävään kehitykseen perustuvan ideansa kierrätysmateriaaleista valmistetuista silmälaseista. Yhdentenätoista esiintyvät kalajokiset kertoisivat kehittämästään sovelluksesta, joka auttaa ajanhallinnassa rajoittamalla muiden sovellusten käyttöä. Heidän ajatuksensa ideansa oli luoda digitaalinen apuväline keskittymisen tueksi. Kaikkiaan esiintyviä ryhmiä oli 21, joten istuisimme katsomossa jonkin aikaa. Opiskelijoiden fiilikset ennen lavalle nousua olivat hyvin jännittyneet, mutta kumpikin ryhmä selvisi esiintymisestä kunnialla. Tutisevista polvista huolimatta opiskelijat näyttivät itsevarmoilta ja vastasivat tuomarien kysymyksiin selkeästi. Lavalta palatessa opiskelijat olivat helpottuneita. Olimme ylittäneet itsemme! Jälkeenpäin opiskelijoidemme englannin taitoa kehuttiin vuolaasti.  Meidät opettajat yllätti opiskelijoiden keskinäinen ryhmähenki ja tapa, jolla he tukivat toisiaan raastavissa tilanteissa.

Lopulta kumpikaan ryhmistämme ei voittanut kilpailua. Voittajaksi julistettiin espanjalainen joukkue, joka oli kehittänyt kaksiosaisen paperipussin auringonkukansiementen syömistä varten. Olimme kalajokisten opettajien kesken varmoja, että tuomaristossa oli jonkinnäköistä vilunkipeliä, sillä niin ylivoimaisia olivat opiskelijamme olleet muihin verrattuna. Opiskelijat itse suhtautuvat tilanteeseen tyynemmin, ja osasivat nähdä kilpailun arvon kokemuksena. Milloin muulloin olisi muka mahdollista matkustaa ulkomaille ja seistä sadan ihmisen edessä puhumassa englantia? Tallustaessamme illan hämärässä viimeistä kertaa hotellille suuntasimme siis ajatuksemme jo kohti kotimatkaa. Borta bra, men hemma bäst!