• kuntatalouden vaikutuksia — verotulot, investointitarpeet ja talouden dynamiikka
• paikallisen yritystoiminnan mahdollisuuksia hankkeen eri vaiheissa
• työllisyysvaikutuksia rakentamisen, käytön ja huollon aikana
• elinkeinojen yhteensovittamista, kuten merituulivoiman ja matkailun rinnakkaiskehitystä

Aloituswebinaari 13.8.2026 klo 9.00–10.30

Arviointityön aloituswebinaarissa esitellään arvioinnin tavoitteet, toteutus ja osallistumismahdollisuudet. Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien johdolle ja elinvoiman kehittämisestä vastaaville, matkailuyrityksille ja alan toimijoille, yrittäjäyhdistyksille, yritysverkostoille sekä alueen yrityksille ja kehitystoimijoille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
Talous- ja elinkeinovaikutusten arvioinnin aloituswebinaari

Ilmoittautuminen päättyy 10.8.2026.

Kysely alueen yrityksille ja elinkeinoelämän edustajille

Kyselyllä kerätään näkemyksiä merituulivoimahanke Ebban vaikutuksista alueen elinkeinoelämään, yritystoimintaan sekä hankkeen tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista ja mahdollisista huolista. Kyselyssä voi lisäksi ehdottaa kohteita arvioinnissa toteutettavaan verrokkianalyysiin.

Kyselyyn vastaaminen vie noin 15–20 minuuttia, ja se on avoinna 31.8.2026 saakka.

Linkki kyselyyn: https://q.surveypal.com/Merituulivoimahanke-Ebban-talous--ja-elinkeinovaikutusten-arvioinnin-kysely

Lue lisää aiheesta Metsähallituksen tiedotteesta tästä linkistä

Tämä esiteltiin luvuin ja muutamalla kysymyksellä tuotannon määristä. Osasto keräsi paljon näyttelyvieraita hyviin keskusteluihin Kalajoen alueen maatalouden tuotantomääristä ja yleensäkin maataloudesta.

Kyselyyn vastaamalla osallistui arvontaan, jonka pääpalkinto oli viikonloppu Mtk Kalajoen Meriheinässä. Vastauksia saatiin huikeat 639 kpl.

Arvonta suoritetaan keskiviikkona 1.7.2026

Kuvia osastolta: 

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4 

Kuva 5

Kuva 6

Kuva 7

Kalajoen kaupunki ja Kalajoki Marina tarjoavat kahvit ja pullat 1000 ensimmäiselle kävijälle.  Avajaisseremonia alkaa klo 12.00 ja juhlapuheen pitää kansanedustaja Mika Lintilä. Tapahtuman musiikista vastaavat hanuristi Pekka Peltola, Kalajoen Soittajat sekä ToukoQ, joka tanssittaa yleisöä klo 13.00-14.00. Vesiluontoliikunnan kehittämishanke kerää yleisön toiveita ja ehdotuksia idealaatikoihin.

Klo 10.00 alkaen - Marinan markkinateltat

• Haitararimusiikkia, teltoilla myytävänä lämmintä savusiikaa, hattaraa sekä käsitöitä ja taidetta
• Perinteisen kalastusveneen ja puuveneen sekä entisajan kalastusvälineiden esittelyä
• Meriseikkailija Kari ”Ruffe” Nurmi kertoo arktisesta purjehduksestaan Grönlantiin
• Lapsia ilahduttaa Harri Hylje 
• Bothnia Regatta ja Kalajoki Marina Eskaaderin veneet satamassa

Klo 11.15 Paneelikeskustelu: Vesiluontoliikunnan mahdollisuudet

• Panelisteina Sari Kuivas (Paralympiakomitea), Sanna Päivärinta (Suomen Purjehdus ja Veneily/ Beach Patrol), Jarno Rautio ( Surfcenter) sekä meriseikkailija Kari ”Ruffe” Nurmi. Juontaa Anu-Maija Kärjä

Klo 12.00 Avajaisseremonian ohjelma

• Kalajoen Soittajat: Kalajoki Valssi
• Tervetulosanat – Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
• Juhlapuhe – kansanedustaja Mika Lintilä
• Marinan venesatama-alueen siunaus – kirkkoherra Kari Akolahti                         
• Kalajoen Soittajat: Fanfaari
• Kalajoki Marinan viirin nosto                       
• Matkailumajakka -palkinnon jako: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Pahkala, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy toimitusjohtaja Janne Anttila
• Kalajoen Soittajat: Ankkurit ylös

Klo 13.00 Juhlapurjehduksen lähtö

Klo 13.00-14.00 ToukoQ soittaa ja tanssittaa

Pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia. Saapuminen mahdollisuuksien mukaan pyörällä ja kävelten. Hiekkasärkkien pysäköintipaikoista löydät lisätietoa tästä linkistä. Tapahtumapaikan osoite on Keskuskarintie 128. Alueella kuvataan valokuvia ja videoita järjestäjän sekä kuvaajien markkinointi-, media- ja viestintäkäyttöön.

Lämpimästi tervetuloa!

Jos sade yllättää Hiekkasärkillä, lähimmät taide-elämykset löytyvät Tapion Tuvalta. Kalajokiseudun taideyhdistys Kajos on koonnut Tapion Tuvan yläkertaan jopa kaksi näyttelyä; Farmarin hengessä (auki 30.6. saakka) sekä Vanhoja aarteita (auki 30.8. saakka). Myös Kalajoen kirkosta löytyy kesän ajan taideyhdistys Kajoksen upea Kirkosta kirkkoon -taidenäyttely. Materiaalit ja tekniikat vaihtelevat puunveistosta origameihin ja maalauksista neulegraffiteihin.  

Hiekkasärkkien tuntumasta löydät myös ravintola Lohilaakson kesän taidenäyttelyn: Hilkka Isokäännän Muistoja elämän poluilta. Näitä maalauksia pääsee ihastelemaan kesäkuulta elokuulle ravintolan aukioloaikojen mukaan.  

Juhannuksen jälkeen taidenäyttelyihin kannattaa suunnata Kalajoen keskustan tuntumaan. Havulan museon kesänäyttelyt aukeavat torstaina 25.6., jolloin pääsemme ihastelemaan Riina Sorjosen inspiroivaa valokuvanäyttelyä Perhosen uudet siivet (Navetta Galleria), sekä Sirpa Salmun taidokkaita taidekäsitöitä (Kahvila Galleria).  

Perjantaina 26.6. ovensa avaa puolestaan Taidetalo KATVE Kalajoen keskustassa, kun purkutaidetalon sekä näyttelyn “Yhdeksän” avajaiset järjestetään klo 17. Lauantaista 27.6. lähtien KATVE on auki aina Kalajoen Taiteiden Yöhön 21.–22.8. saakka. Näyttely on osa Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. 

Heinäkuun lähestyessä taidenäyttelyt levittäytyvät myös Rautioon. Raution Raatihuoneella on nimittäin esillä vaikuttava muotokuvakokoelma “Rautiolaisia tohtoreita ja muita merkkihenkilöitä”, johon pääsee tutustumaan Raution kotiseutuviikon aikana.  

Raution jälkeen suunta kannattaa kääntää kohti Himankaa. Heinäkuun puolivälin paikkeilla Himangan vanhalla säästöpankilla tutustumaan pääsee nimittäin ainutlaatuiseen himankalaisten taitelijoiden yhteisnäyttelyyn. Näyttelyvierailun voi kätevästi ajoittaa vaikkapa Satamarockin yhteyteen 11.7. 

Kaiken tämän lisäksi Kalajoen pääkirjastolla Galleria Kirjassa vaihtuvat taidenäyttelyt pyörivät läpi kesän. Ensimmäisenä kesäkuussa vuorossa on Kuvia Karjalasta -näyttely. Heinäkuussa puolestaan luvassa on todellinen paikallishistoriallinen aarre, sillä esillä oleva valokuvanäyttely on koottu Iida Isokäännän harvinaisesta arkistosta. Viimeisenä (muttei suinkaan vähäisimpänä) elokuussa koittaa lumoava ja fantasiamainen taidenäyttely Reijo Mellerin maalauksista. 

Katso vielä tarkat tiedot näyttelyistä alta: 

Tapion Tupa (Matkailutie 3) 

• “Farmarin hengessä” 30.6 saakka
• “Vanhoja aarteita” 30.8 saakka
• Kajos – Kalajokiseudun taideyhdistys
• Avoinna ma-su 8–19

Kalajoen kirkko (Etelänkyläntie 1) 

• Kirkosta kirkkoon -taidenäyttely 
• Kajos – Kalajokiseudun taideyhdistys 
• Avoinna 15.6.–31.7. kirkon aukioloaikoina 

Ravintola Lohilaakso (Tahkokorvantie 39) 

• Hilkka Isokääntä - "Muistoja elämän poluilta" 
• Avoinna 16.6. - 16.8. 

Näyttelyt Havulassa (Plassintie 54) 

• Navetta Galleriassa: Riina Sorjonen – Perhosen uudet siivet, valokuvanäyttely epätäydellisyyden kauneudesta 
• Museokahvilan Galleria: Sirpa Salmu - Väriä, Iloa, Elämää 
• Avoinna 25.6–2.8 klo 11–17   

Taidetalo KATVE: Yhdeksän (Kalajoentie 12)

• Ulla Phillips ja Jenni Valtakari 
• Avoinna 27.6–2.8 ma-su 12–18 
• 3.-22.8 ma-pe 10–18, la-su 12–18 

Rautiolaisia tohtoreita ja muita merkkihenkilöitä

• Erkki Ahon kokoama muoto- ja henkilökuvanäyttely Rautiolaisista merkkihenkilöistä
• Avoinna 30.6–4.7. klo 10–18, su 5.7 klo 14–16 
• (Raution Raatihuone, Rautiontie 1703) 

Himankalaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely

• Avoinna la 11.7-su 21.7  
• (Himangan vanha säästöpankki, Sautinkarintie 2) 

Kalajoen kirjasto, Galleria Kirja (Kalajoentie 1)

• Kesäkuu:  Kuvia karjalasta
• Heinäkuu: Valokuvia Iida Isokäännän arkistosta
• Elokuu: Reijo Mellerin töitä 
• Avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaan 

Mikäli tiedossasi on näyttely, jota tähän koosteeseen ei ole listattu, ole yhteydessä! Päivitämme artikkelia tarpeen mukaan.  

Inspiroivia hetkiä taiteen parissa! 

18.6. palvelemme kello 9–14
19.6. kiinni (myös puhelinpalvelut)
6. –31.7. toimipisteissä asiointi vain ajanvarauksella

Henkilöasiakkaiden ja työnantajien puhelinpalvelut auki normaalisti.
Starttiraha- ja palkkatukihakemuksia sekä nuorten rekrytointitukihakemuksia emme käsittele 13.–19.7.2026.
Ota huomioon, että toimipisteet ja puhelinpalvelumme ovat aina suljettuina arkisin kello 11.30–12.30.

Juhannus

• Toimipisteet ja puhelinpalvelut avoinna torstaina 18.6.2026 kello 9–14.
• Toimipisteet ja puhelinpalvelut kiinni juhannusaattona 19.6.2026.

Heinäkuu

• Toimipisteet avoinna vain ajanvarauksella 6.–31.7.2026.
• Henkilöasiakkaiden ja työnantajien puhelinpalvelut auki normaalisti.

• Jos asiasi koskee työnhaun uudelleenkäynnistämistä ja sähköinen asiointi on estetty soita numeroon 08 840 7440 tai suoraan Kalajoen toimipisteeseen 040 1297740.
  Muut asiakkaat: Käynnistä työnhaku sähköisesti Työmarkkinatorilla.​

Kysyttävää? Ota meihin yhteyttä

Puhelinpalvelut

Henkilöasiakkaat 08 8407 400 (ma–to kello 9–15)

Työnantajat ja yritykset 08 8407 401 (ma–to kello 9–15, pe kello 9–14)

Asioi sähköisesti

Voit asioida kesäaikaan sähköisesti Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa:

Työmarkkinatori Henkilöasiakkaat

Työmarkkinatori Työnantajat ja yrittäjät

Heinäkuun alusta tukea voidaan myöntää työnantajalle, joka sitoutuu työllistämään työttömän nuoren vähintään kolmen kuukauden ajaksi. Aiempien ehtojen mukaisesti tukea myönnettiin vähintään kuuden kuukauden työsuhteisiin.

Jatkossa rekrytointitukea voivat hakea työnantajat, kuten yritykset sekä rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Työllisyysalue maksaa työnantajalle 50 prosenttia palkkakustannuksista (kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudessa) 3–6 kuukauden ajan.

Ehdot kevenevät myös nuoren työttömyyden keston osalta. Uusien ehtojen mukaan nuoren työttömyyden kestolle ei ole vähimmäisvaatimusta. Aiemmin työttömyyden keston piti olla kuusi tai kolme kuukautta riippuen nuoren koulutustaustasta.

YKN-työllisyysalue käsittelee hakemukset saapumisjärjestyksessä. Tukea ja sen maksatusta haetaan Kunta-Akkunan kautta. Tukea on alueellamme myönnettävissä rajallisesti.

Nuorten työllistämistä edistävä rekrytointituki on ollut YKN-työllisyysalueella haettavissa maaliskuusta 2026 alkaen.

Kenet nuorten rekrytointituella voi työllistää?

YKN-työllisyysalue myöntää nuorten rekrytointitukea työnantajille, jotka palkkaavat nuoren, jonka kotikunta on Ylivieska, Kalajoki, Nivala, Sievi, Alavieska tai Merijärvi.

Heinäkuun alusta pätevät nämä ehdot:

• Palkattavan nuoren tulee olla alle 30-vuotias työtön työnhakija. Nuoren työttömyyden kestolle ei ole vähimmäisvaatimusta.
• Nuori tulee palkata vähintään 3 kuukauden ajaksi.
• Työsuhde saa alkaa vasta sen jälkeen, kun rekrytointituesta on tehty päätös sekä työnantajan ja YKN-työllisyysalueen välinen sopimus on allekirjoitettu.
• Nuorten rekrytointitukea ei myönnetä työsuhteeseen takautuvasti.

Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle ja on asiakkaana kunnan työllisyyspalveluissa.

Rekrytointituki mahdollistaa nuorelle pääsyn työelämään

Tuen avulla nuorelle voi aueta ensimmäinen työpaikka tai mahdollisuus työkokemukseen, jota nuori ei ehkä muuten saisi. Työnantajalle tuki mahdollistaa pienemmät rekrytointikustannukset ja riskit, mikä voi madaltaa kynnystä palkata uusi työntekijä.

Jos työnantajalla on työpaikka tarjolla, muttei sopivaa nuorta tehtävään, YKN-työllisyysalueen työnantajapalveluiden asiantuntijat voivat auttaa löytämään sopivan nuoren palkattavaksi.

Nuorten rekrytointituen tavoitteena on valtakunnallisesti helpottaa nuorten työllistymistä. Tuen avulla rekrytointikustannuksia alennetaan määräaikaisesti.

Aiheesta lisää

Työ- ja elinkeinoministeriö: tem.fi/-/nuorten-tyollistymissetelin-kaytto-laajenee-1.7.2026-alkaen

Lisätiedot tuen myöntämisestä ja maksatuksesta
YKN-työllisyysalue

Sinikka Uusivirta, asiantuntija (lomalla 10.7.2026 asti)
sinikka.uusivirta@ykntyollisyys.fi
p. 08 8407 405

Mervi Mäkihonka, työllisyysaluejohtaja
mervi.makihonka@ykntyollisyys.fi
p. 08 8407 402

YKN-työllisyysalueen yhteystiedot

Työnantaja- ja yritysasiakkaat
tyonantajat@ykntyollisyys.fi
08 8407 401 (ma–to kello 9–15, pe kello 9–14)

Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset Kalajoen merellisten alueiden pitkäjänteiselle ja turvalliselle kehittämiselle liikunnallisen luontomatkailun kohteena.

Ensimmäisiä haketoimia ovat:

1) avovesiuintiluento kylpylän Pauha-luentosalissa 27.6.2026 klo 9.00 ja sen jälkeen Kalajoen ladun järjestämä maksullinen avovesiuintikurssi, jonka lisätiedot löydät tästä linkistä. HUOM! Tämä siirtynyt 25.7. - lisätietoa luvassa pikapuolin!

2) kaikille avoin ja maksuton Pitkäjärven uimarannalla järjestettävä vesiliikuntapäivä 9.7. klo 13-16. Ohjaajamme opastavat turvallisiin lajikokeiluihin sup-laudoilla ja kajakeilla.

3) hanke esittäytyy Marinan avajaisten paneelikeskustelussa 4.7. klo 11.15, jolloin kuullaan millaisena toimintaympäristönä eri toimijat näkevät Kalajoen, ja mitkä ovat sen tulevaisuuden mahdollisuudet? Lue lisää Marinan avajaisista tästä linkistä!

Kalajoki on valtakunnallisesti tunnettu merellinen matkailukohde, jonka vetovoima vahvistuu merkittävästi vuonna 2026 avattavan Kalajoen Marinan vierasvenesataman ansiosta. Kalajoen Marinan alue, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo muodostavat yhdessä poikkeuksellisen potentiaalisen kokonaisuuden liikunnallisen luontomatkailun kehittämiselle.

Alueella on jo nyt laajaa kysyntää monipuolisille vesiluontoliikunnan ja merellisen liikkumisen muodoille, kuten uinnille, melonnalle, triathlon-harjoittelulle, surffaukselle, merisoudulle, avantouinnille, jääsurfaukselle ja purjehdukselle sekä talvikaudella hiihdolle, pyöräilylle ja kävelylle meren jäällä. Infrastruktuurin kehittymisen myötä alueen mahdollisuudet kasvaa liikunnallisen luontomatkailun kohteena vahvistuvat entisestään.

Hankkeessa tehdään vesiluontoliikuntaan liittyvää tuotteistusta ja toimijoiden välistä koordinaatiota sekä kehitetään turvallisuusjärjestelyjä, jotta vesiluontoliikuntaa voidaan kasvattaa hallitusti, turvallisesti ja ympärivuotisesti. Hankkeen keskiössä on Marinan alueen kehittäminen monipuolisena vesiluontoliikuntakeskuksena sekä melonta- ja vesiretkeilyreitin suunnittelu Rahjan saariston ja Marinan alueen välille.

Lisäksi hankkeessa valmistellaan Rahjan saariston retkeilyrakenteiden hallinnan siirtoa Metsähallitukselta Kalajoen kaupungille, lisätään alueen vesiluontoliikuntaan liittyvää tapahtumatoimintaa ja pidennetään matkailusesonkia tukemalla ympärivuotista käyttöä.

Tulevan syksyn ja talven aikana järjestämme kolme työpajatapahtumaa, joihin kutsumme alan asintuntijoita alustajiksi sekä avoimesti alueet toimijat ja kuntalaiset. Tavoittenamme on yhteisvoimin  luoda edellytykset Kalajoen merellisten alueiden pitkäjänteiselle ja turvalliselle kehittämiselle liikunnallisen luontomatkailun kohteena.

– Hyvä yhteistyö muiden maitotilallisten kanssa näkyy kokemusten ja hyvien käytänteiden avoimena jakamisena, nuorempien yrittäjien kannustamisena sekä kuluttajatyönä. Suomalaiseen ruuantuotantoon käy tilalla tutustumassa ryhmiä koululaisista ammattiviljelijöihin, kertoo maaseutujohtaja Antti Pulkkinen.

– Toiminnassa erityisen ilahduttavaa on halu auttaa nuoria ja varttuneempiakin viljelijöitä jakamalla omaa kokemusperäistä tietoa. Samalla avoimuudella tilalla tehdään arvokasta PR-työtä suomalaisen ruuantuotannon puolesta, lisää kaavoitus- ja elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Sami Hänninen.

Tila on perustettu 1952, nykyiset yrittäjät toimivat kolmannessa sukupolvessa. Tilalle tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2015, jolloin Jukka, Pauliina ja Asko ryhtyivät tilan yrittäjiksi. Samalla tilalle muodostettiin maatalousyhtymä. Vuonna 2024 yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi vuonna

– Meille tärkeitä arvoja ovat eläinten ja ihmisten hyvinvointi, tuotannon vastuullisuus, kestävä viljely ja luonnon kiertokulku. Tilan yrittäjät kouluttautuvat aktiivisesti, etsivät ja kokeilevat uusia käytänteitä ja sparraavat ja jakavat tietoa toisten tilojen kanssa, kertoo Mäkelän Maito Oy:n toimitusjohtaja Jukka Mäkelä.

Mäkelän Maito Oy lukuina

Mäkelän Maito Oy:n maitotilalle on rakennettu uusi lypsykarjapihatto vuonna 2014, jota on laajennettu vuonna 2020. Lypsylehmiä on tällä hetkellä noin 180 kpl, tuotanto reilut kaksi miljoonaa litraa. Maito lypsetään kolmella lypsyrobotilla. Kolmannen lypsyrobotin hankinnan yhteydessä panostettiin erityisesti VIC-lehmien (Very Important Cows), eli pian poikivat ja vastapoikineet) hoitoon. Mäkelän tilan VIC-lehmillä on käytössään 240-neliöinen pehkupohjainen karsina. Lehmää kohden tilaa on noin 10–12 neliömetriä.

Mäkelän Maito Oy käyttää peltoviljelyssä urakointipalveluja, urakoitsijoiden kanssa on takana pitkä yhteistyö ja yhteistyöverkostojen toimivuus tekemisessä on toiminnalle tärkeää.  

Kalajoen kaupungin myöntämä maaseutuyrityspalkinto myönnetään vuosittain. Tunnustus on annettu vuodesta 2013 lähtien. Palkintona luovutetaan kunniakirjan lisäksi kalajokisen lasitaiteilija Heikki Ulvin uniikki, vain tätä palkintoa varten suunnittelema ja valmistama Tähkä-lasitaideteos.

Haastatteluvideon löydät tästä linkistä.

Lisätietoja:
Antti Pulkkinen, maaseutujohtaja, p. 044 469 1251
Jukka Mäkelä, toimitusjohtaja, Mäkelän Maito Oy, p. 0400 462 405

Suunnitelman mukaisesti kesän 2026 aikana käytöstä poistetaan seuraavat leikkipuistot:

• Tohtorin puisto
• Pommipuisto
• Kielokallion leikkipuisto
• Rahjankylän leikkipuisto 

Samanaikaisesti vuonna 2026 kehitetään seuraavia leikkipuistoja ja lähiliikuntapaikkoja:

• Juseliuksenpuisto
• Kärmekallion leikkipuisto
• Meri-Himangan leikkipuisto
• Tyngän koulun alue 

Käyttökelpoinen välineistö hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kehitettävissä kohteissa. 

Osana palvelutason määrittelyä selvitetään asukkaiden näkemyksiä jätehuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kyselyyn vastaamalla voit vaikuttaa siihen, miten jätehuoltopalveluja kehitetään tulevina vuosina.

Kysely toteutetaan verkkokyselynä Kunta-Akkunan kautta. Kysely on avoinna 16.8.2026 asti, ja vastaaminen vie noin 5 – 10 minuuttia.

Vastaa kyselyyn täällä: https://akkuna.fi/lomake/ylivieska-jokilaaksojen-jatelautakunta-asukaskysely

Mikä palvelutasomäärittely on ja miksi kysely tehdään?

Jätehuollon palvelutasomäärittelyssä päätetään, millaisia palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan sekä millä tasolla niitä toteutetaan. Työssä arvioidaan nykyisten palveluiden riittävyyttä ja kehittämistarpeita kustannusten kohtuullisuus ja lainsäädännön vaatimukset huomioiden.

Tavoitteena on löytää tasapaino riittävän hyvän palvelutason ja kohtuullisten jätemaksujen välillä. Palvelutasomäärittely tehdään ensimmäistä kertaa Jokilaaksojen jätelautakunnan ja Vestia Oy:n toiminta-alueella, ja asukkaiden näkemykset ovat tärkeä osa työn valmistelua.  Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun määritellään tulevaisuuden jätehuoltopalveluja.

Työn tavoitteena on auttaa:

• jätehuoltoyhtiötä palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa
• kuntia jätehuollon ohjauksessa
• jätelautakuntaa päättämään jätemaksuista johdonmukaisesti.

Työ etenee vaiheittain nykytilanteen kartoituksesta valmisteluun ja päätöksentekoon. Jätehuollon palvelutason määrityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana.

Uimarantavesitulokset kesän 2026 uintikaudella löydät tästä linkistä. 

Kehitystyössä tarkastellaan satama-alueen ja sen ympäristön mahdollisuuksia kokonaisuutena. Tavoitteena on tunnistaa alueelle sopivia investointeja ja toimialoja sekä luoda edellytyksiä niiden sijoittumiselle Kalajoelle.

Kalajoen satama-alue muodostaa noin 54 hehtaarin kehityskokonaisuuden, johon kuuluu sataman lisäksi yrityspuistoksi kehitettävä alue. Satama toimii syväsatamana, jonka noin 8,5 metrin kulkusyvyys mahdollistaa jopa 80 metriä pitkien ja 30 metriä leveiden alusten liikennöinnin. Lisäksi alue sijaitsee vain noin 1,5 kilometrin päässä valtatie 8:sta, mikä tarjoaa erinomaiset yhteydet niin kotimaan kuljetuksiin kuin kansainväliseen logistiikkaan.

WasaGroupin ja Kalajoen kaupungin yhteisenä tavoitteena on löytää alueelle merkittäviä uusia investointeja, jotka vahvistavat alueen elinvoimaa ja luovat uusia työpaikkoja. Kehitystyössä tarkastellaan erityisesti teollisia toimijoita, joille sataman tarjoamat logistiset mahdollisuudet muodostavat kilpailuedun.

– Kalajoen satama-alueella on poikkeuksellisen paljon potentiaalia. Satama, hyvät liikenneyhteydet, laajat kehitysalueet ja kaupungin vahva sitoutuminen luovat erinomaiset lähtökohdat uusille investoinneille. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän asti toteutuneeseen yhteistyöhön Kalajoen kaupungin kanssa ja odotamme innolla, että pääsemme viemään kehitystyötä yhdessä seuraaviin vaiheisiin, sanoo WasaGroupin hankekehityspäällikkö Juha Rajamäki.

Kehitystyön tavoitteena on houkutella alueelle pitkäjänteisiä investointeja, jotka hyödyntävät sataman ja alueen logistisia vahvuuksia. Samalla luodaan edellytyksiä uusille yrityksille, yhteistyöverkostoille ja kestävälle kasvulle koko Kalajoen seudulla.

– Kalajoella on erinomaiset lähtökohdat uusien investointien houkuttelemiseksi. Haluamme yhdessä kaupungin kanssa tehdä alueen mahdollisuuksista tunnetuksi ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat koko seudun kasvua ja kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen, Rajamäki toteaa.

WasaGroup ja Kalajoen kaupunki jatkavat kehitystyötä aktiivisesti vuoden 2026 aikana. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan lisää työn edetessä.

Havainnekuva: Keyframe Oy

Lue lisää Kalajoen sataman yrityspuistosta tästä linkistä.

Lisätietoja:

Juha Rajamäki
Hankekehityspäällikkö
WasaGroup Oy
050 465 9626
juha.rajamaki@wasagroup.fi

Jukka Puoskari
Kaupunginjohtaja
Kalajoen kaupunki
044 4691 200
jukka.puoskari@kalajoki.fi

– Kaupunkikonsernin strategisten linjausten mukaan haluamme olla yksityisen tarjonnan ohella varmistamassa, että täällä jo asuville ja myös tänne muuttaville senioriasukkaille löytyy kiinnostavia asuinvaihtoehtoja, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Rakennushanke on tarkoitus toteuttaa KVR-urakkana, jossa vuokrataloyhtiön määrittelemien kriteerien pohjalta yhteistyökumppani suunnittelee ja toteuttaa kohteen. Kilpailutus urakoitsijasta käynnistynee vuodenvaihteessa.  

Voit tutustua esityslistaan kokonaisuudessaan tästä linkistä. Dokumentti päivittyy pöytäkirjaksi tarkastuksen jälkeen.

Raiman haluaa osoittaa erityisen kiitoksen rakennuttajakonsultti Matti Sirviölle, Valukon Oy, jonka vahva asiantuntemus on ollut keskeisessä roolissa hankkeen onnistumisessa.

Venesatama on luovutettu operoijalle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Tontit on avattu varattaviksi, joista Kalastajakylän tontit on kaikki jo varattu ja ensimmäiset rakennukset ovat rakenteilla.

– Tässä vaiheessa voimme ylpeinä siirtää viestikapulan venesatamaoperaattorille alueen jatkokehittämistä varten, Raiman jatkaa.

Hankkeen käynnistyessä kaupungin tavoitteena oli toteuttaa rakentaminen tavalla, joka tukee paikallista elinvoimaa. Saatuamme hankerahoituksen teimme päätöksen toteuttaa urakan omajohtoisena rakennuttamisena. Tämä mahdollisti urakan jakamisen pienempiin osakokonaisuuksiin, minkä ansiosta myös paikallisilla ja pienemmillä yrityksillä oli aito mahdollisuus osallistua rakentamiseen.

Ratkaisulla oli merkittäviä työllisyysvaikutuksia: hankkeessa oli mukana suuri joukko yrityksiä, ja työ näkyi konkreettisesti alueen elinvoimassa koko rakentamisen ajan. Panostus paikalliseen osaamiseen ja toteutukseen oli tietoinen valinta, josta voidaan olla ylpeitä.

Kaupunki haluaa esittää lämpimän kiitoksen kaikille Marinan rakentamiseen osallistuneille yrityksille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Yhdessä tekemällä on syntynyt kokonaisuus, joka palvelee alueen asukkaita, yrittäjiä ja matkailijoita pitkälle tulevaisuuteen.

Yhdessä teimme Marinan

Alla listattuna työmaalla työskennelleet suorassa sopimussuhteessa kaupungin kanssa olleet yritykset. Lisäksi on lukuisia tavarantoimittajia, suunnittelijoita ja alihankkijoita, joita listauksessa ei ole.

• Kuljetuspolar Oy
• Pentti Hämeenaho Oy
• Mainostoimisto Pixon Oy
• Reijo Mehtälä Oy
• Harri Sadinsalo
• Jari Niemi & kni Ay
• Pohjanmaan ilmakuvaus
• HSK Sähkö Oy
• Kone & Kuljetuspojat Oy
• Konetyö Änkilä Oy
• Maanrakennus J.Siironen Oy
• Mitta Oy
• Särkkäin Mökkipalvelu Oy
• Fimpec PMO Oy
• Infrasector Finland Oy
• Jätehuolto P.Pääkkönen Oy
• Oteran Oy
• Autopalvelu TM Kontio Ky
• Wideline Oy
• Tomi Isopahkala
• Mestek Oy
• Weldone Oy
• Rapinsto Oy
• A Laiturit Oy
• Henry Vehviläinen
• JSB Rakennus AB Oy
• Jukuturve Oy
• Peab Infra Oy
• LVI Simonen Oy
• Uunila Oy
• Vieskan Elementti Oy
• Kalajoen Teollisuuseriste Oy
• Kalajoen Lämpö Oy
• Lattianvalu ja Rakennuspalvelu Kuula Oy
• Osuuskunta Valkeavesi
• Pohjanmaan Painepesu Oy
• Sisustus Fors Oy
• Suomen Huopakatto Oy
• Visuri & Paavola Oy
• Kalajoen Teräs Oy
• Kalajoen Teollisuusrakenne Oy
• Mk Floors Oy
• Rautapohja Oy
• Cleanosol Oy
• Sadex Oy
• Caverion Suomi Oy
• YIT Road Oy
• R-Towing Oy

Rahoittaja

Kalajoen Marinan aluerakentaminen

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 12 000 000 €, johon Pohjois-Pohjanmaan liitto (Työ- ja elinkeinoministeriön erillisrahoitettu Akke-hanke) on myöntänyt valtionavustusta 5 940 000 €. Kalajoen kaupungin omarahoitusosuus on 6 060 000 €.

Uutiskirjeen löydät linkistä: KaSi -maatalouden yhteistoiminta-alueen uutiskirje 11/2026

Tässä uutiskirjeessä: 

• Peltotukihakemuksen muuttaminen 2026
• KaSin henkilökunnan kesälomat
• Finnvera rahoittaa maatalouden isoja investointeja ja omistusvaihdoksia
• Reilu Teko -lannoitesäkkikeräys 2026
• Kylmäkontti eläinnäytteille Ylivieskassa

Kokouskutsuun ja kokouksen esityslistaan voit tutustua tästä linkistä.